Siirry pääsisältöön

Mannerheimin patsas


 Bongaus #46

Itte Mannerheim vuoden 1918 asussaan valloittamassa Tamperetta.

Täällä en olekaan koskaan käynyt joten nyt piti oikein katsoa sopiva reitti mitä pitkin tänne pääsee ja pääsihän tänne.

Tämän teki Evert Porila jo vuonna 1939, mutta moninaisten venkuroiden jälkeen sitä ei pystytetty Koskipuistoon eikä sitä pystytetty Hämeen puistoon, mutta jo vuonna 1956 se pystytettin Mannerheiminkalliolle vehmaisiin


Mannerheimin kuoltua kaupunginvaltuusto päätti, ettei patsasta pystytetä Koskipuistoon, koska Mannerheim on esitetty vuoden 1918 aikaisessa sotilasasussa. Neutraalimmin esitettynä eli Suomen marsalkkana, kahden myöhemmän sodan johtajana, Mannerheimin patsas olisi todennäköisesti pystytetty Tampereen keskustaan.

Patsas pystytettiin lopulta vuonna 1956 Mannerheiminkalliolle Vehmaisiin, josta Mannerheimin tiedetään seuranneen Tampereen taisteluita vuonna 1918. Talonomistaja Kustaa Kauppila lahjoitti Vapaussoturien Huoltosäätiölle tarkoitukseen 0,5 ha maata. Patsaalle hankittiin uusi punagraniittinen jalusta. Vapaussoturien Huoltosäätiö lahjoitti patsaan kaupungille vuonna 1996. Veistoksen sijoituspaikasta on käyty keskustelua vuosikausia, sitä on ehdotettu pystytettäväksi mm. Keskustorille.


Tunnisteet:

Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Vapaudenpatsas

Bongaus #43 Tampereen oma Vapaudenpatsas. Viktor Janssonin vuonna 1921 tekemä. Kaupunginvaltuusto julisti kilpailun sankarihautapatsaasta joulukuussa 1918. Kyseessä oli viimeinen valtuusto, jonka jäsenet oli valittu varallisuuden perusteella. Seuraavan vuoden alussa uusi kunnallislaki, joka perustui yleiseen ja yhtäläiseen äänioikeuteen, nosti vasemmiston kaupunginvaltuuston enemmistöksi. Vasemmisto yritti keskeyttää patsashankkeen ja asia vietiin kahdesti Korkeimpaan Hallinto-oikeuteen asti. Vasemmistovaltuutetut pitivät muistomerkkiä sorron ja laittomuuden symbolina. Oikeisto puolestaan näki veistoksen muistomerkkinä isänmaan vapauttamisesta venäläisten ikeestä. Lopulta teos sai jäädä paikalleen Korkeimman Hallinto-oikeuden siunauksella vuonna 1923. Samalla sain kuvaan tuon pyörivän graniittipallon minkä pyörimisen kanssa on aina vällä niin ja näin. Nyt se pyöri.  
Lähetä kommentti
Lue lisää

Sininen suora

 Bongaus 28# Kimmo Kaivannon Sininen suora vuodelta 1990 Kuvassa ei ole koko teos, koska se on niin suuri, mutta osa siitä. Teoksen jokaisella lattialta kohoavalla osalla on oma nimensä. Muusan kumarrus on ottamassa taloon sisääntulijat vastaan. Temppeli liittyy arkkitehtuurin historiaan. Laskettavat-teososan päälle on jätetty prossista valmistettuja juoma-astioita. Viimeisenä teoksen osana on Lepääjä. Lattialaatoissa on länsimaisen kulttuurin historiaan liittyviä merkkejä ja nimiä. Talvipuutarhaan on sijoitettu teos Puro, joka liittyy materiaaleiltaan maahan, ilmaan ja veteen. Kimmo Kaivannon Helsingin rautatieasemalla näkyvä sininen linja jatkuu käsitteellisenä taideteoksena kohti pohjoista aina Huippuvuorille saakka. Se leikkaa länsi-itäsuuntaisen Sinisen suoran Tampere-talossa.
Lähetä kommentti
Lue lisää

Nottbeckien hautausmaa

 Bongaus #30 Tämä on kyseenalainen, että on ko monumentti vai ei. Muistomerkki se toisaalta on vaikka ei oikeastaan sitäkään. Otetaan silti tähän listan ulkopuolelta. Nottbeck-suvun hautausmaa on Tampereella Lielahden kaupunginosassa sijaitseva yksityinen hautausmaa, jonne on haudattu Finlaysonin puuvillatehtaan ja Lielahden kartanon omistaneen von Nottbeck -suvun jäseniä. Hautausmaan pinta-ala on 0,14 hehtaaria.
Lähetä kommentti
Lue lisää