Monumenttaalista

Bongaus #48 Tämän piti olla ennakkotietojen mukaan hieman erilainen mitä se nyt näyttää olevan. Enivei Jarmo Kallisen tekemä vuodelta 2000 Teos on toteutettu päiväkodin aitaan. Siihen on leikattu volttia heittävän nallen kuvat hypyn viidessä eri vaiheessa. Tamperelaistaiteilijan teos muuttaa muotoaan, aidan ohi kuljettaessa tietyssä kulmassa nalle muuttuu läpinäkyväksi. Ulkopuolelta aita on sinisävyistä vaneria, sisäpuolella on vinolaudoitus.

 Bongaus #47 Samalla reissulla Manerheimia moikkaamaan kävin bongaamassa myös tämän. Olis pitänyt olla vähän tarkempi, koska tähän kuulu useampi osa ja nyt tuli vain toi Meganoitsu kuvattua...ja no, muut osat onkin saavuttamattomissa. Taideteoksen eri osat levittäytyvät koulun pihalle, rakennuksen ulkoseinälle ja katolle. Tarina kerrotaan Leinolan koululla sijaitsevan teossarjan lisäksi musiikkivideon muodossa. Tampereen kaupunki tilasi taiteilija Jan-Erik Anderssonilta teoksen Leinolan ala-asteelle. Idean teokseen taiteilija sai rakennustyömaan jäljiltä koulun pihapiiriin jääneistä kannoista ja metsiköstä, jotka sittemmin ovat hävinneet alueen uudisrakennusten myötä. Rakennuksen laajennuksen yhteydessä teosta on muutettu. Kannot ja Piuhasuhis on poistettu ja Perunapronssi siirretty koulun sisätiloihin.

 Bongaus #46 Itte Mannerheim vuoden 1918 asussaan valloittamassa Tamperetta. Täällä en olekaan koskaan käynyt joten nyt piti oikein katsoa sopiva reitti mitä pitkin tänne pääsee ja pääsihän tänne. Tämän teki Evert Porila jo vuonna 1939, mutta moninaisten venkuroiden jälkeen sitä ei pystytetty Koskipuistoon eikä sitä pystytetty Hämeen puistoon, mutta jo vuonna 1956 se pystytettin Mannerheiminkalliolle vehmaisiin Mannerheimin kuoltua kaupunginvaltuusto päätti, ettei patsasta pystytetä Koskipuistoon, koska Mannerheim on esitetty vuoden 1918 aikaisessa sotilasasussa. Neutraalimmin esitettynä eli Suomen marsalkkana, kahden myöhemmän sodan johtajana, Mannerheimin patsas olisi todennäköisesti pystytetty Tampereen keskustaan. Patsas pystytettiin lopulta vuonna 1956 Mannerheiminkalliolle Vehmaisiin, josta Mannerheimin tiedetään seuranneen Tampereen taisteluita vuonna 1918. Talonomistaja Kustaa Kauppila lahjoitti Vapaussoturien Huoltosäätiölle tarkoitukseen 0,5 ha maata. Patsaalle hankittiin...

Bongaus #45 17.7.2023 suuntasin Helkaman Leinolaan. Tämä on Pappilassa. Kirjaimista muodostuu nana Eetu, jännittävää? Tampereen kaupungin katuyksikkö tilasi Kari Cavénilta veistoksen elävöittämään uutta asuntoaluetta. Taideteoksen sijoittaminen alueelle suunniteltiin jo kaavoituksen yhteydessä.

 Bongaus #44 10.7.2023 kierroksen viimeinen bongaus, Marianpuistossa patsasteleva Essi Renvallin vuonna 1954 tekemä Atlas-tyttö. Suomen Trikoo Oy lahjoitti veistoksen kaupungille yhtiön 50-vuotisen toiminnan muistoksi. Teos sijoitettiin Mäntypuistoon, jolloin se jäi yhtiön kolmen tehtaan muodostaman kolmion keskelle. Suomen Trikoolla oli tehtaat Pyynikillä, Satamakadulla ja Onkiniemessä. Atlas-tyttö paljastettiin 12.11.1954.

Bongaus #43 Tampereen oma Vapaudenpatsas. Viktor Janssonin vuonna 1921 tekemä. Kaupunginvaltuusto julisti kilpailun sankarihautapatsaasta joulukuussa 1918. Kyseessä oli viimeinen valtuusto, jonka jäsenet oli valittu varallisuuden perusteella. Seuraavan vuoden alussa uusi kunnallislaki, joka perustui yleiseen ja yhtäläiseen äänioikeuteen, nosti vasemmiston kaupunginvaltuuston enemmistöksi. Vasemmisto yritti keskeyttää patsashankkeen ja asia vietiin kahdesti Korkeimpaan Hallinto-oikeuteen asti. Vasemmistovaltuutetut pitivät muistomerkkiä sorron ja laittomuuden symbolina. Oikeisto puolestaan näki veistoksen muistomerkkinä isänmaan vapauttamisesta venäläisten ikeestä. Lopulta teos sai jäädä paikalleen Korkeimman Hallinto-oikeuden siunauksella vuonna 1923. Samalla sain kuvaan tuon pyörivän graniittipallon minkä pyörimisen kanssa on aina vällä niin ja näin. Nyt se pyöri.  

Bongaus #42 Pyöräillessä Canthilta seuraavaan kohteeseen huomasin tämän vähän kuin vahingossa. Vaikka olihan se mun listalla, mutta en olisi sitä nyt kyllä muistanut, mutta onneksi osuin kohdalle. Valo-olosuhteet olivat heikot, joten otin kaksi kuvaa. Veistoksen teetti Aamulehti 100-vuotisjuhliensa kunniaksi. Teos paljastettiin joulukuussa 1981 ja luovutettiin samassa yhteydessä Tampereen kaupungille. Teoksessa on teksti "Aamulehti sata vuotta uutisia" ja "Tampereen kirjapaino Oy 1881-1981". 

 Bongaus #41 Kaikkien isojen ja pienien feministien pyhiinvaelluskohde Tampereen Hämeenpuistossa. Tämän bongasin koukkuniemestä kotinpäin ajellessa ennen seuraavaa bongausta. Canth-muistomerkissä Lauri Leppänen käytti matalaa, porrastettua jalustaa, jonka ympärille levittäytyy laattakiveys. Veistos sijoitettiin lähelle Puutarhakatua, jonka varrella oli sijainnut Minna Canthin syntymäkoti. (laatta Puutarhakatu 8:n seinässä) Muistomerkki paljastettiin juhlallisin menoin syyskuussa 1951. Kirjailija Minna Canthille on pystytetty patsaat myös Kuopioon, Eemil Halonen, 1937 ja Jyväskylään, Pauli Koskinen, 1961.

 Bongaus #40 Tätä voidaan pitää melkoisena puolimatkan etappina tässä monumenttibongauksessa. En tosin ole laskenut paljon niitä kokonaisuudessaan on, mutta nyt ollaan jo selvästi pitkällä! Mikä sopiikaan tähän paremmin kuin koukkuniemessä oleva Pikkuveli ja isosisko Graniittijalustalla selällään lepäävä isosisko nostaa pikkuveljensä jalkojensa ja käsiensä varassa ylös. Kaupunki tilasi teoksen suoraan taiteilijalta. Veistos paljastettiin Tampereen päivänä vuonna 1985.

  Bongaus #39 Koukkuniemessä edelleen ja alueen laitamilta löytyy  tämä Haukkavaaran Veikon vuonna 1973 tekemä kalankuvatus. Siimankatkoja on pyöreistä ja suorakaiteen muotoisista rautalevyistä hitsaamalla valmistettu lahnaa muistuttava, litteä kala. Tampereen kaupunki osti veistoksen tamperelaiselta kuvanveistäjältä Veikko Haukkavaaralta. Se on sijoitettu Näsijärven rannan lähelle Koukkuniemen vanhainkodin piha-alueella.

 Bongaus #38 Edelleen Koukkuniemessä ja sieltähän niitä löytyy, patsaita. Tämä Aimo Tukiaisen veistos on keskeisellä paikalla. Suihkukaivoveistos sijoitettiin alueella olleen luonnonaltaan yhteyteen. Altaan vieressä ollut Gustaf Fredrik Ahlgrenin rintakuva siirrettiin hallintorakennuksen edustalle. Suihkukaivoveistos paljastettiin Tampereen päivänä 1.10.1966. Siihen liittyy kuvanveistäjän suunnittelema valaistus. Suihkukaivo ja valaistus eivät ole nykyään toiminnassa.

 #37 Matka jatkui taas 10.7.2023 pikku kierroksella pitkin ja poikin Tamperetta. Koukkuniemestä löytyy tämä otsikon rintakuva. Tampereen kaupunki pystytti kuvanveistäjä Emil Wikströmin veistämän Ahlgrenin rintakuvan vuonna 1888 köyhäintalon pihamaalle. Nykyisin paikalla sijaitsee Koukkuniemen vanhainkoti.