Siirry pääsisältöön

Ostoksilta paluu


Bongaus #17 

Wäinö Aaltosen Osuustoimintamuistomerkin toinen puoli. Ostoksilta paluu

Vuodelta 1950

Muistomerkki pystytettiin Tampereelle vuonna 1900 perustetun Suomen ensimmäisen osuuskaupan 50-vuotisjuhlien kunniaksi. Osuuskauppojen keskusjärjestö Kulutusosuuskuntain Keskusliitto järjesti muistomerkkikilpailun, jonka Wäinö Aaltonen voitti luonnoksellaan Pato. Teos paljastettiin Osuuskauppaliikkeen 50-vuotisjuhlien yhteydessä 17.6.1950. Muistomerkin tieltä purettiin 1920-luvulla rakennettu soittolava.

Mahtavan monumentin etupuolella on kolmen naisen ryhmä. Yksi naisista kantaa kädessään koria ja toinen onnen oksaa. He symboloivat yhteistoiminnan henkistä ja kohottavaa puolta. Vastakkaisella sivulla on joukko suurta tukkia kantavia miehiä, jotka puolestaan ilmentävät yhteistoiminnan ruumiillisia ponnisteluja. Muistomerkki oli aikanaan Pohjoismaiden suurin veistos

Toinen puoli, Tukinkantajat",  tulee ehkä myöhemmin...

Tunnisteet:

Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Vapaudenpatsas

Bongaus #43 Tampereen oma Vapaudenpatsas. Viktor Janssonin vuonna 1921 tekemä. Kaupunginvaltuusto julisti kilpailun sankarihautapatsaasta joulukuussa 1918. Kyseessä oli viimeinen valtuusto, jonka jäsenet oli valittu varallisuuden perusteella. Seuraavan vuoden alussa uusi kunnallislaki, joka perustui yleiseen ja yhtäläiseen äänioikeuteen, nosti vasemmiston kaupunginvaltuuston enemmistöksi. Vasemmisto yritti keskeyttää patsashankkeen ja asia vietiin kahdesti Korkeimpaan Hallinto-oikeuteen asti. Vasemmistovaltuutetut pitivät muistomerkkiä sorron ja laittomuuden symbolina. Oikeisto puolestaan näki veistoksen muistomerkkinä isänmaan vapauttamisesta venäläisten ikeestä. Lopulta teos sai jäädä paikalleen Korkeimman Hallinto-oikeuden siunauksella vuonna 1923. Samalla sain kuvaan tuon pyörivän graniittipallon minkä pyörimisen kanssa on aina vällä niin ja näin. Nyt se pyöri.  
Lähetä kommentti
Lue lisää

Sininen suora

 Bongaus 28# Kimmo Kaivannon Sininen suora vuodelta 1990 Kuvassa ei ole koko teos, koska se on niin suuri, mutta osa siitä. Teoksen jokaisella lattialta kohoavalla osalla on oma nimensä. Muusan kumarrus on ottamassa taloon sisääntulijat vastaan. Temppeli liittyy arkkitehtuurin historiaan. Laskettavat-teososan päälle on jätetty prossista valmistettuja juoma-astioita. Viimeisenä teoksen osana on Lepääjä. Lattialaatoissa on länsimaisen kulttuurin historiaan liittyviä merkkejä ja nimiä. Talvipuutarhaan on sijoitettu teos Puro, joka liittyy materiaaleiltaan maahan, ilmaan ja veteen. Kimmo Kaivannon Helsingin rautatieasemalla näkyvä sininen linja jatkuu käsitteellisenä taideteoksena kohti pohjoista aina Huippuvuorille saakka. Se leikkaa länsi-itäsuuntaisen Sinisen suoran Tampere-talossa.
Lähetä kommentti
Lue lisää

Kurun höyrykone

  Bongaus #23 Taas kerran yksi mikä ei ollut listalla, mutta voidaan katsoa yhdeksi Tampereen monumenteista. Kuru-laivan höyrykone. Uppoamattomaksi mainostetun Kurun uppoaminen Tampereen edustalla Näsijärvellä 7. syyskuuta 1929 on Suomen pahin sisävesillä tapahtunut vesiliikenneonnettomuus. Onnettomuudessa kuoli lähes 140 ihmistä. Tunnetuin kuolonuhri oli kansanedustaja Iida Vihuri. Kuru lähti Mustanlahden satamasta huolimatta siitä, että järveltä puhalsi voimakas tuuli, jonka voimakkuudeksi arvioitiin 8 boforia (17–20 m/s), puuskissa jopa hirmumyrskyn voimakkuuksia. Aluksen ehdittyä Siilinkarin luokse se joutui ristiaallokkoon, ja laivalta huomattiin kolme suurta hyökyaaltoa. Vesimassat vyöryivät laivaan, Kuru kääntyi sivutuuleen ja kaatui kyljelleen. - Wikipediasta
Lähetä kommentti
Lue lisää