Monumenttaalista

 Bongaus #36 Tämän etsiminen oli vaikeahkoa koska viereen rakennetaan naurettavaa Tammelan stadionia. Ihan kuin Tampereella olisi potkupallon katsojia stadionillinen? Tämä nimittäin on paikassa minne ei juuri nyt oikein päässyt muuta kuin hieman aitoja väistellen. Teos kuvaa kahdeksaa pöydän takana vierekkäin istuvaa lasta. Tyttöjen ja poikien päät ja kädet ovat pöydän yläpuolella ja jalat näkyvät pöydän alta. Yksi lapsista viittaa, toinen lukee kirjaa. Tämän teki vuonna 1958 Heikki Varja Niin se stadion, se on rakenteilla

 Bongaus #35 Tämä löytyy Ratinan stadionilta enkä ollut varmaan koskaan oikein edes huomannut sen olemassa oloa vaikka ei se nyt kovin piilossakaan ole. Pentti Papinaho 1966 Veistos esittää kahta tyyliteltyä 3000 metrin estejuoksijaa ylittämässä vesiestettä. Molemmat ovat juuri ponnistamassa kädet ylös kohotettuina esteen yli. Kutsukilpailun kautta valittu suihkukaivoveistos pystytettiin Tampereelle uuden Ratinan stadionin pääsisäänkäynnin edustalle. Kustannuksiin saatiin 50 000 mk tuntemattomilta lahjoittajilta. Kauppaneuvos Kalle Kaihari ja presidentti Urho Kekkonen paljastuivat myöhemmin rahasumman lahjoittajiksi. Patsas paljastettiin 12.8.1966. Tuossa yhteydessä kuultiin kritiikkiä, jonka mukaan juoksijat ylittävät estettä väärällä , ns. aitajuoksutyylillä . On se näköjään osattu itku ja vinkuna ennen someaikaakin vai mitä ootte mieltä tyyliseikasta?

 Bongaus #34 Yrjö Liipola 1952 Alunperin kauppaneuvos Fabian Klingendahlin (1852-1937) muotokuvapää pystytettiin Klingendahlin teollisuusrakennuksen pihamaalle hänen syntymänsä 100-vuotispäivänä. Klingendahl perusti Tampereelle villatehtaan vuonna 1897. Klingendahlin tehtaan virkailijat halusivat lahjoittaa patsaan kaupungille, mikäli sille voitaisiin osoittaa uusi paikka Eteläpuistosta, koska tehdasalue katsottiin liian ahtaaksi ja vilkasliikenteiseksi. Patsas luovutettiin kaupungille 1972

 Bongaus #33 Vuonna 1991 Pertti Mäkisen tekemän Lauri Viidan muistomerkki. Monesti tästäkin ohi mennyt sen enempää huomiota kiinnittämättä. "Suunnitelma muistomerkistä sai hahmonsa välittömästi lukiessani Betonimylläri-runokokoelmaa. Nimiruno koko väkevyydessään teki minuun juuri sen vaikutuksen, mikä on nyt nähtävissä valmiissa muistomerkissä", totesi kuvanveistäjä Pertti Mäkinen. Muistomerkki paljastettiin Lauri Viidan syntymän 75-vuotispäivänä vuonna 1991. Teos sijaitsee Pispalan portilla Lauri Viidan museoon johtavan tien varrella.

 Bongaus #32 Tämä löytyy Pispalanharjulta Pyykkipuistosta, minne ajelu onkin mistäpäin tahansa tullessa jonkinmoista ylämäkeä. Tässä oli hyvä ottaa samalla huikkaa pullosta että jaksaa. Maisemat on huikeat. Muistomerkki on kivijalustalla seisova alaosastaan pyöristetty kivipaasi. Jalustaosaan on kaiverrettu seuraava teksti: "Täällä Pispalan harjulla työväen joukot Tampereella viimeksi seisoivat ase kädessä asiaansa puolustaen vuonna 1918." Pispalassa käytiin Tampereen viimeiset taistelut kansalaissodassa punaisten ja valkoisten välillä. Tämän teki Merja Vainio 1982 Samassa ympäristössä on myös Lauri Viidan syntymäkoti, otin siitäkin kuvat ja laitan tähän, koska tämäkään ei ollut muuten listalla jos ny ei varsinainen monumenttikään ole.

  Bongaus #31 Tämän kävin  bongaaamassa  jo aikaisemmin, mutta toiselta puolelta. Nyt piipahdin paikalla uudelleen ja bongasin toisenkin puolen. Tämän teki Wäinö Aaltonen vuonna 1950 Vastakkaisella sivulla on joukko suurta tukkia kantavia miehiä, jotka puolestaan ilmentävät yhteistoiminnan ruumiillisia ponnisteluja. Muistomerkki oli aikanaan Pohjoismaiden suurin veistos.

 Bongaus #30 Tämä on kyseenalainen, että on ko monumentti vai ei. Muistomerkki se toisaalta on vaikka ei oikeastaan sitäkään. Otetaan silti tähän listan ulkopuolelta. Nottbeck-suvun hautausmaa on Tampereella Lielahden kaupunginosassa sijaitseva yksityinen hautausmaa, jonne on haudattu Finlaysonin puuvillatehtaan ja Lielahden kartanon omistaneen von Nottbeck -suvun jäseniä. Hautausmaan pinta-ala on 0,14 hehtaaria.

Bongaus #29 Kirkollista muistomerkkiä pukkaa tällä kertaa. Harjun palaneen kirkon paikalle on pystytetty tämmönen muistomerkki, jonka teki Kauko Salmi vuonna 1972 Kivilaatoituksella seisoo kaksi kapeaa kivipaatta, joiden väliin jäävä rako muodostaa ristikuvion. Oikeanpuoleissa kivessä on teksti: "Herran meidän Jumalamme sana pysyy iankaikkisesti." Muistomerkki pystytettiin vuonna 1968 palaneen, arkkitehti Wivi Lönnin piirtämän kirkon muistoksi.

 Bongaus 28# Kimmo Kaivannon Sininen suora vuodelta 1990 Kuvassa ei ole koko teos, koska se on niin suuri, mutta osa siitä. Teoksen jokaisella lattialta kohoavalla osalla on oma nimensä. Muusan kumarrus on ottamassa taloon sisääntulijat vastaan. Temppeli liittyy arkkitehtuurin historiaan. Laskettavat-teososan päälle on jätetty prossista valmistettuja juoma-astioita. Viimeisenä teoksen osana on Lepääjä. Lattialaatoissa on länsimaisen kulttuurin historiaan liittyviä merkkejä ja nimiä. Talvipuutarhaan on sijoitettu teos Puro, joka liittyy materiaaleiltaan maahan, ilmaan ja veteen. Kimmo Kaivannon Helsingin rautatieasemalla näkyvä sininen linja jatkuu käsitteellisenä taideteoksena kohti pohjoista aina Huippuvuorille saakka. Se leikkaa länsi-itäsuuntaisen Sinisen suoran Tampere-talossa.

 Bongaus #27 Tämän nyt tietää kaikki, mutta kuinka moni tietää missä se nykyisin on? Ennenhän tämä seisoskeli Muumilaakson edustalla ja välillä joku sen varastikin sieltä. No nyt se on Tamperetalon nurmikolla koska Tamperetalossa on myös Muumimuseo. Tuulikki Pietilä, 2004 Professori Tuulikki Pietilän tekemän Muumipeikko-patsaan valoi pronssiin kuvanveistäjä Matti Kalkamo vuonna 2004. Muumipeikko seisoo miljoonia vuosia vanhan kivettyneen puun päällä Raili ja Reima Pietilän suunnitteleman Tampereen pääkirjasto Metson alakerrassa sijaitsevan Muumilaakson sisäänkäynnin läheisyydessä. Madagaskarista löytyneen kivettyneen puun teoksen jalustaksi lahjoitti dipl.ins. Paavo Ilmari Korhonen. Muumipeikko-patsas paljastettiin 25.8.2005 Hämeenpuiston varrella arkkitehti Raili Pietilän valitsemalla paikalla. Vuonna 2005 juhlittiin Muumipeikon 60-vuotisjuhlaa. Tove Janssonin ensimmäinen muumikirja Småtrollen och den stora översvämningen, Muumit ja suuri tuhotulva julkaistiin vuonna 1945.

Bongaus #26 TAYS:lla pyöriessäni etsin myöstä tämän Ihmeen. Periaatteessa helppo koska tiesin tarkalleen missä se on. Osa näistä muuten ei ole ollut niin helppoja löytää kuin äkkiä kuvittelisi. Enivei, Pekka Jylhän Ihme vuodelta 2007 

Bongaus #25 Tästä pitikin tehdä vähän tutkimusta sillä tämä on niin uusi ettei ollut mun listalla ollenkaan. Tämä on siisn TAYS:n lastesairaalan sisäänkäynnillä, tai luulen että se on toi lastensairaala. Saattaisi olla hienompi pimeällä jos tuolla on vaikka valoja sisällä. Ainakin sinne pääsee sisälle ihmettelemään. Uutena veistoksena ulkotiloihin on pystytetty ROP-ryhmän eli kuvataiteilija Tuomo Rosenlundin ja diplomi-insinööri Pekko Oravan Suoja-teos. Suoja kurkottaa 6,5 metrin korkeuteen, ja sen sisälle pääsee kulkemaan. Lasista ja teräksestä rakennettu veistos symboloi luonnon ja ihmisen suhdetta. Teoksessa olevan puun muodot kuvastavat elämän eri polkuja ja kukinnot ovat hetkiä ja muistoja. Ulkokuoren jatkuva liike puolestaan heijastaa elämän alati muuttuvaa olemusta. 

  Bongaus #24 Ruotsalainen lentäjä Karl Westman (s.1899) ja lento-osastossa mekaanikkona palvellut vaasalainen harjoittelija Sigurd Nylund (s.1897) lähtivät 16.4.1918 klo 18.40 koelennolle moottorihuollon jälkeen. Noustuaan ilmaan Naistenlahden lentoasemalta noin tuhanteen metriin Westman pysäytti moottorin ja pani koneen liukuun. Moottorin kuultiin käynnistyvän uudelleen, mutta kone jatkoi syöksyään jäätä kohti. Westmanin yrittäessä koneen oikaisua sen heikkorakenteiset, teräslangoin tuetut siivet murtuivat rasituksesta. Kone syöksyi jäähän ja murskautui, molemmat koneessa olleet menehtyivät. Tämä muistomerkki löytyy nykyään Tampellan rannasta

  Bongaus #23 Taas kerran yksi mikä ei ollut listalla, mutta voidaan katsoa yhdeksi Tampereen monumenteista. Kuru-laivan höyrykone. Uppoamattomaksi mainostetun Kurun uppoaminen Tampereen edustalla Näsijärvellä 7. syyskuuta 1929 on Suomen pahin sisävesillä tapahtunut vesiliikenneonnettomuus. Onnettomuudessa kuoli lähes 140 ihmistä. Tunnetuin kuolonuhri oli kansanedustaja Iida Vihuri. Kuru lähti Mustanlahden satamasta huolimatta siitä, että järveltä puhalsi voimakas tuuli, jonka voimakkuudeksi arvioitiin 8 boforia (17–20 m/s), puuskissa jopa hirmumyrskyn voimakkuuksia. Aluksen ehdittyä Siilinkarin luokse se joutui ristiaallokkoon, ja laivalta huomattiin kolme suurta hyökyaaltoa. Vesimassat vyöryivät laivaan, Kuru kääntyi sivutuuleen ja kaatui kyljelleen. - Wikipediasta

  Bongaus #22 Tästä en toistaiseksi osaa sanoa mikä on kyseessä, mutta puusta veistetty penkki, tai tuoli, se ainakin on. Kukaan ei näytä uskaltavan siinä istua, mutta odottaa istujaansa Sorsapuistossa.

  Bongaus #21 Viktor Janssonin Istuva nainen vuodelta 1923 Samalla kertaa kun bongasin ainakin lähes kaikki Sorsapuiston patsaat, niin myös tämän. Istuva nainen -teos valmistui Viktor Janssonin yksityisnäyttelyyn Stenmanin taidepalatsissa Helsingissä 1923. Viktor Janssonin perikunta lahjoitti veistoksen kipsimallin Tampereen taidemuseolle 1987, jolloin Tampereen taidemuseon ystävät ry kustansi sen valamisen pronssiin. Valutyö tehtiin Herttoniemen taidevalimossa. Pronssiveistos oli ensimmäistä kertaa yleisön nähtävillä Janssonin muistonäyttelyssä Tampereen taidemuseossa 1988. Patsas pystytettiin 2011 Tampereen kunnostettuun Sorsapuistoon täydentämään alueen kolmen muun naisveistoksen kokonaisuutta.

Bongaus #20 Näitä on niin paljon että alkaa mennä sekaisin järjestysnumeroissa, mutta kaipa tämä nyt on kahdeskymmenes. Väinö Rautalinin veistos vuodelta 1950 Veistos kuvaa alastonta pitkähiuksista nuorta naista ponnistamassa kevyesti maasta. Oikea jalka tukee liikettä ylöspäin. Oikea käsi suuntautuu suorana sivulle ja toinen käsi on edessä rintojen alla. Tyttö katsoo vasemmalle. Veistoksesta välittyy voimakas liikevaikutelma ylöspäin.  

 Bongaus #19 Sorsapuisto on näitä täynnä. Viktor Janssonin Nuori nainen Vuodelta 1933 Nuori nainen on esitetty maltillisesti kontrapostoasennossa, mikä tarkoittaa sitä, että ylä- ja alavartalo kiertyvät eri suuntiin ja hahmon paino on toisella jalalla. Kontraposto kehittyi jo antiikin Kreikassa, jonka ihanteita Jansson kuvanveistossaan muutenkin noudatteli. 1920-luvulta Janssonin klassismi kehittyi pelkistyneempään suuntaan ja ihmisaiheista huolimatta etääntyi todellisuuden jäljittelystä. Nuori nainenkaan ei ole muotokuva, näköispatsas, vaan yleisemmin naiskauneutta ilmaiseva teos. Tässäkin mallina taiteilijan tytär, muumitäti Tove Jansson

 Bongaus #18 Kierros osui tänään sorsapuistoon ja siellähän patsaita piisaa. Tässä Viktor Janssonin Kajastus vuodelta 1930 Veistos on realistisesti toteutettu mutta voimakkaasti pelkistetty ja keveä, ikään kuin aineeton. Neito on noussut päkiöilleen ja tavoittelee käsillään jotakin. Samanaikaisissa sisarveistoksissa, kuten Convulvuluksessa, käsivarret ovat huomattavasti alempana vartalon suojana. Kajastuksen hahmo ei ole samalla tavoin itsestään tietoinen, päinvastoin sen huomio on kokonaan suuntautunut toisaalle. Janssonin tämän kauden hentoja naisia esittäviä teoksia on verrattu kukkiin, joissa taiteilija on kuvannut kokemustaan pohjoisen luonnon ja ihmisen keväästä. Veistoksen mallina on ollut taiteilijan oma tytär Tove Jansson.

Bongaus #17  Wäinö Aaltosen Osuustoimintamuistomerkin toinen puoli. Ostoksilta paluu Vuodelta 1950 Muistomerkki pystytettiin Tampereelle vuonna 1900 perustetun Suomen ensimmäisen osuuskaupan 50-vuotisjuhlien kunniaksi. Osuuskauppojen keskusjärjestö Kulutusosuuskuntain Keskusliitto järjesti muistomerkkikilpailun, jonka Wäinö Aaltonen voitti luonnoksellaan Pato. Teos paljastettiin Osuuskauppaliikkeen 50-vuotisjuhlien yhteydessä 17.6.1950. Muistomerkin tieltä purettiin 1920-luvulla rakennettu soittolava. Mahtavan monumentin etupuolella on kolmen naisen ryhmä. Yksi naisista kantaa kädessään koria ja toinen onnen oksaa. He symboloivat yhteistoiminnan henkistä ja kohottavaa puolta. Vastakkaisella sivulla on joukko suurta tukkia kantavia miehiä, jotka puolestaan ilmentävät yhteistoiminnan ruumiillisia ponnisteluja. Muistomerkki oli aikanaan Pohjoismaiden suurin veistos Toinen puoli, Tukinkantajat",  tulee ehkä myöhemmin...

 Bongaus #16 Edelleen 14.6.2023 reissulla bongattu Emil A:n muistomerkki. Tätäkin on tullut tuijoteltua monesti aiemminkin tässä puistossa vieraillessa ja oli myös yksi niitä helpoimpia löydettäviä kun ei tarvinnut etsiä ollenkaan. Raimo Utriainen, 1969 Tammelantorin vieressä olevaan puistoon nousi Raimo Utriaisen suunnittelema ruostumattomasta teräksestä valmistettu Emil Aaltosen suihkukaivo vuonna 1969. Suuret teräskiekot työstettiin Lokomon metalliverstaalla. "Sen painavat terästahkot muodostavat mahtavan rytmisen sarjan pienin akselinsiirroin kaventuen alaspäin. Arkkitehtoninen ajattelu oli tämän yli neljä metriä korkean rakennelman kummina", kirjoitti tutkija Leena Ahtola-Moorhouse. Teos symboloi teollisuuden dynaamista kehitystä. Suihkukaivo paljastettiin vuorineuvos Emil Aaltosen syntymän 100-vuotispäivänä 29.8.1969. Teoksen sijoituksen yhteydessä Tammelan torin puistoaluetta saneerattiin ja alue sai uudeksi nimekseen Emil Aaltosen puisto.

 Bongaus #16 Kauko Salmi. 1989 Muistomerkki on vaalea, jalustalla seisova kivipaasi, johon on hakattu liekkimäinen kohoava muoto. Graniitin lujilla hiomattomilla pinnoilla, jotka ovat suoraan kurulaisten kivimiesten jäljiltä, tekijä muistuttaa siitä, että sodan alkaessa oltiin valmistautumattomia eteen tulleeseen tilanteeseen. Tämä oli helppo löytää sillä tästä olen mennyt ohi monta kertaa vuosien aikana, mutta nyt otin siitä kuvankin.

 Bongaus #15 Saukon poistossa jatketaan ja saukkoja ihmetelään. Saukko sisarukset Anu ja Per kisailevat kivellä. Heikki Varja, 1964 Vesialtaassa graniittikivellä kiipeilee kaksi saukkoa, joista toisella on kala suussaan. Altaan reunat ja ympäristö on laatoitettu kivellä. Altaaseen on sijoitettu vesisuihkuja.

14. päivä kesäkuuta 2023 ja Bongaus #14 Tässä oli taas monumentti mikä vaati hieman hakemista koska saavuin paikalle "väärästä" suunnasta. Aikani pyörittyäni se kuitenkin löytyi koulun tiiliseinästä. Kauko Salmi, 1959 Saukonpuiston koulun seinässä Tampereen kaupunki järjesti vuonna 1959 kilpailun tamperelaisille taiteilijoille Saukonpuiston koulun koristamiseksi. Rakennuksen eteläinen julkisivu Väinölänkadun varrella tuli koristaa rakennusvaiheen aikana seinän verhomuurauksen yhteydessä. Kilpailuun tuli määräaikaan mennessä 17 ehdotusta. Kauko Salmi sai kilpailussa kolme ensimmäistä palkintoa. Voittanut ehdotus perustuu valon ja varjon vaihteluun. Kilpailussa ensimmäisen palkinnon saanut luonnos Tiedonjyvät kämmeneen toteutettiin.

 Bongaus #13 10.6.2023 reissun viimeinen bongaus. Tätäkään ei ollut alkuperäisellä listallani, mutta kuuluu ehdottomasti mukaan tähän kategoriaan. Tampereen ja Pirkkalan rajapyykki Pispalan valtatie 1:ssä Rajaportilta vuonna 1937 poistettu rajapyykki lojui vuosikymmenet kaupungin varastolla, josta museotoimenjohtaja Martti Helin pelasti sen Tampereen museotoimen haltuun. Rajapyykissä oleva vuosiluku 1903 on vuosi, jolloin kaupunginhallituksen pöytäkirjojen mukaan raja merkittiin kivipyykillä. Numero 402 on paikan koordinaatiopiste. Rajapyykin paljastuksen suorittivat 1.10.2007 museotoimenjohtaja Toimi Jaatinen ja Pispalan Moreenin entinen pitkäaikainen puheenjohtaja Sakari Patjas.

 Bongaus #12 Kuvanveistäjä Eero Hiironen lahjoitti teoksensa Seinämä Tampereen taidemuseolle vuoden 2004 alussa. Taiteilijan mukaan Tampereella on ollut ratkaiseva merkitys hänen uransa kehitykselle. Ensimmäistä kertaa hänen teoksiaan oli esillä Tampereella vuonna 1963. Taiteilijan maa-teemaan kuuluva Seinämä-teos valmistui vuonna 1994. Teoksen idea on lähtenyt kallioseinästä. Oli niin kaamea auringon paiste ja just vastavaloon, että piti mennä ottamaan vielä toinen kuva lähempää että seinämä näkyy kunnolla. Joten kaksi kuvaa.

Bongaus #11 Mauno Juvosen Korpikuuset vuodelta 1974 Teos kuvaa abstrahoituja kuusia graniittijalustalle sijoitettuina. Tampereen Taiteilijaseura ry:n aloitteesta kaupunki pystytti muistomerkin kuvataiteilija ja professori Gabriel Engbergille (1872-1953). Muistomerkki tilattiin kuvanveistäjä Mauno Juvoselta. Professori Engberg toimi aktiivisesti Tampereen kulttuurielämässä, hän oli mm. Tampereen taidemuseon hoitajana 1931-1953. Hänen taiteessaan metsämaisemat olivat keskeinen aihe.

 Bongaus #10 Samalla reissulla 10.6.2023 jo kymmenen erilaista monumenttia nähty, onko tää näin helppoo? Tämä on melko perinteinen tiilimosaiikki Kalevan lukion seinässä. Sisko Petäjä. 1954 Teos on koulun seinään jo rakennusvaiheessa muurattu tiilisommitelma. Suurikokoisen puun juurelle, vasemmalle puolelle puuta on kuvattu käsi kädessä seisovat tyttö ja poika. Puun latvassa kiekuu kukko.

 Bongaus #9 Kirkkaana kesäpäivänä tämä Villu Jaanisoon ja Jorma Mukalan vuonna 1999 tekemä teos ei oikein näytä muulta kuin romukaupan takapihalta, mutta herää varmaan henkiin synkkänä syksyiltana kun valot sytytetään. Googlatkaa Valolähde on Tampereen työväenopiston ja Kansalais- ja työväenopistoliikkeen 100-vuotismonumenttikilpailun ensimmäisen palkinnon voittanut teos. Kilpailu järjestettiin kutsukilpailuna syksyllä 1997 Tampereen Taiteilijaseuran jäsenille ja kahdelle kutsutulle kuvanveistäjälle. Taiteilijat ovat koonneet teoksensa valmiista teollisuuden rakenneosista. Monumentissa valo ja vesi nousevat keskeisiksi elementeiksi.

 Bongaus #8 Kaupunki tilasi Teija-Tuulia Aholalta taideteoksen Sampolan kirjaston uudisrakennukseen. Teos sijoittuu rakennuksen lasisiin julkisivuseiniin. Taiteilijan viimeisimmät toteutetut teokset ovat olleet suoraan arkkitehtuuriin sijoittuvia. Ensimmäinen oli Tampereen nykytaiteen museon Kesäpainos-ympäristötaidenäyttelyyn tehty Ruusuikkuna Tampereen rautatieasemalla ja uusin Tampereen Taidemuseossa vuonna 2003 Pirkanmaan triennaalissa palkittu teos Pulse. KilonRistin kappelisalissa Espoon Kilossa on Teija-Tuulia Aholan keväällä 2003 valmistunut sinisävyinen lasiteos Kaksi puuta. Kaikista tähän menessä vastantulleista tämä on ehkä kaikkein vähiten monumenttaalinen tai veistoksellinen Tampereen muistomerkeistä. Erikoinen eneivei. Ei välttämättä heti edes tunnista taideteikseksi, tulee ekana mieleen että joku on lätkinyt tarroja ikkunat täyteen, mutta ei, hiekkapuhaltanuthan Teija-Tuulia tämän on.

 Bongaus #7 Tätä ei ollut listalla , mistä Tampereen monunmetit löysin, mutta eiköhän tämä niihin kuulu...ainakin niin kauan kun on olemassa tai tässä paikassa. 10.6.2023 ohi pyöräillessä löydetty. Kuutalo on Pasi Karjulan suunnittelema puuveistos. Taideteoksen materiaaleissa on käytetty Ratikan reitin yhteydestä Niemenrannasta kaadettua lehtikuusta. Teoksen sijainti: Sampola, Sammonaukio Taitelija: Pasi Karjula Teoksen toteutus: Puuveistos Teos on valmistunut 6/2022

 Bongaus #6 Kalevala-muistomerkki Liisanpuistossa Tampereella. 10.6.2023 reissulla löydetty tämäkin. Terho Sakki 1973 Kalevala-muistomerkin voimakkaan ekspressiivinen muoto soveltui museonjohtaja Raisa Laurila-Hakulisen mukaan hyvin myyttisen luomistapahtuman kuvaksi - etenkin kun se paikallaan luterilaisen kirkon edessä rinnastui myös toiseen, kristinuskon välittämään kertomukseen maailman synnystä. Suunnitelmavaiheessa veistokseen sisältyi myös vesielementti, joka liittyi olennaisesti Kalevalan ensimmäiseen runoon. Taiteilijan suunnitelmaan kuulunut vesiallas jätettiin kuitenkin jo alkuvaiheessa toteutuksen ulkopuolelle. Kalevala-muistomerkki paljastettiin Tampereen päivänä 30.9.1973. Muistomerkin pronssinen pienoismalli on kaupunginkansliassa.

Bongaus #5 Edellisestä seuraavaan on 10.6.2023 Jumppahuiti on Matti Kalkamon vuonna 2009 tekemä teos Sammon koulun pihalla. " Sammon koulun vuonna 1957 valmistuneen koulurakennuksen peruskorjaus ja laajennus toteutettiin vuosina 2005-2008. Tampereen kaupungin kuvataiteen asiantuntijaryhmä tilasi koulun kunnostetulle piha-alueelle taideteoksen, jonka tekijäksi kutsuttiin tamperelainen kuvanveistäjä Matti Kalkamo. "

 Bongaus #4 Samalla reissulla 10.6.2023 pyöräilin ohi tästä ja muutamasta muustakin monumentista. Nämä tyypit seisoskelevat Kiovanpuistossa. Anneli Sipiläinen 1940 Veistos esittää kahta vastakkain seisovaa alastonta tyttöä kannattelemassa suurikokoista avointa rengasta. Toinen pitää renkaasta kiinni molemmin, käsin toinen vain vasemmalla kädellään. Suomi-Neuvostoliitto-Seuran Tampereen piirijärjestön aloitteesta kaupunki järjesti kutsukilpailun ystävyyskaupunkitoimintaa symboloivasta veistoksesta. Kilpailun voitti kuvanveistäjä Anneli Sipiläinen.

Bongaus #3 10.6.2023 Tätä piti jo hieman etsiä koska oli itselle vähemän tutussa paikassa Pellervon koulun seinässä. Pyörin paikalla edes takaisin jonkin aikaa ennen kuin kässäsin missä tämä taide teos on ja löytyihän se. Omat sarat Unto Hietanen 165

Bongaus #2 Naula Unto Hietanen Vuodelta 1969 " Naula muodostuu kahdesta symmetrisestä osasta, joita väliin jäävä rako erottaa. Teoksen pinnan useat polveilevat tasot taittavat valoa eri tavoin saaden aikaan erivahvuisia tummuusasteita, jotka elävöittävät harmaata pintaa.#" Tämän bongasin 10.6.2023 ja löytyy Kissanmaankadun varrelta.

Ensimmäinen monumenttaalisen monumenttikierroksen bongaus on  Elämänliekki Eila Hiltunen vuodelta 1972 Tämä sijaitsee TAYS:n pääsisäänkäynnin paikkeilla Bongasin tämän 10.6.2023 #monumentti

 Tähän tulee kuvia ja totuuksia Tampereen monumenteistä ja veistoksista. Käyn polkupyörällä katsomassa kaikki mitkä ovat järkevällä etäisyydellä ja mitkä ykeensäkään löydä. Osa teidossa olevista on jo vaihtanut paikaa, mutta sinnikkäällä hakemisellä useimmat ainakin pitäisi löytyä. Labelina postauksiin tulee #monumentti Ja muuta asiaa tähän ei sitten varmaan tulekaan. Aloitin bongailun lauantaina 10.6.2023 TAYS:n edessä olevasta Elämän liekistä....stay tuned