Monumenttaalista

 Bongaus #47 Samalla reissulla Manerheimia moikkaamaan kävin bongaamassa myös tämän. Olis pitänyt olla vähän tarkempi, koska tähän kuulu useampi osa ja nyt tuli vain toi Meganoitsu kuvattua...ja no, muut osat onkin saavuttamattomissa. Taideteoksen eri osat levittäytyvät koulun pihalle, rakennuksen ulkoseinälle ja katolle. Tarina kerrotaan Leinolan koululla sijaitsevan teossarjan lisäksi musiikkivideon muodossa. Tampereen kaupunki tilasi taiteilija Jan-Erik Anderssonilta teoksen Leinolan ala-asteelle. Idean teokseen taiteilija sai rakennustyömaan jäljiltä koulun pihapiiriin jääneistä kannoista ja metsiköstä, jotka sittemmin ovat hävinneet alueen uudisrakennusten myötä. Rakennuksen laajennuksen yhteydessä teosta on muutettu. Kannot ja Piuhasuhis on poistettu ja Perunapronssi siirretty koulun sisätiloihin.

 Bongaus #46 Itte Mannerheim vuoden 1918 asussaan valloittamassa Tamperetta. Täällä en olekaan koskaan käynyt joten nyt piti oikein katsoa sopiva reitti mitä pitkin tänne pääsee ja pääsihän tänne. Tämän teki Evert Porila jo vuonna 1939, mutta moninaisten venkuroiden jälkeen sitä ei pystytetty Koskipuistoon eikä sitä pystytetty Hämeen puistoon, mutta jo vuonna 1956 se pystytettin Mannerheiminkalliolle vehmaisiin Mannerheimin kuoltua kaupunginvaltuusto päätti, ettei patsasta pystytetä Koskipuistoon, koska Mannerheim on esitetty vuoden 1918 aikaisessa sotilasasussa. Neutraalimmin esitettynä eli Suomen marsalkkana, kahden myöhemmän sodan johtajana, Mannerheimin patsas olisi todennäköisesti pystytetty Tampereen keskustaan. Patsas pystytettiin lopulta vuonna 1956 Mannerheiminkalliolle Vehmaisiin, josta Mannerheimin tiedetään seuranneen Tampereen taisteluita vuonna 1918. Talonomistaja Kustaa Kauppila lahjoitti Vapaussoturien Huoltosäätiölle tarkoitukseen 0,5 ha maata. Patsaalle hankittiin uus

Bongaus #45 17.7.2023 suuntasin Helkaman Leinolaan. Tämä on Pappilassa. Kirjaimista muodostuu nana Eetu, jännittävää? Tampereen kaupungin katuyksikkö tilasi Kari Cavénilta veistoksen elävöittämään uutta asuntoaluetta. Taideteoksen sijoittaminen alueelle suunniteltiin jo kaavoituksen yhteydessä.

 Bongaus #44 10.7.2023 kierroksen viimeinen bongaus, Marianpuistossa patsasteleva Essi Renvallin vuonna 1954 tekemä Atlas-tyttö. Suomen Trikoo Oy lahjoitti veistoksen kaupungille yhtiön 50-vuotisen toiminnan muistoksi. Teos sijoitettiin Mäntypuistoon, jolloin se jäi yhtiön kolmen tehtaan muodostaman kolmion keskelle. Suomen Trikoolla oli tehtaat Pyynikillä, Satamakadulla ja Onkiniemessä. Atlas-tyttö paljastettiin 12.11.1954.

Bongaus #43 Tampereen oma Vapaudenpatsas. Viktor Janssonin vuonna 1921 tekemä. Kaupunginvaltuusto julisti kilpailun sankarihautapatsaasta joulukuussa 1918. Kyseessä oli viimeinen valtuusto, jonka jäsenet oli valittu varallisuuden perusteella. Seuraavan vuoden alussa uusi kunnallislaki, joka perustui yleiseen ja yhtäläiseen äänioikeuteen, nosti vasemmiston kaupunginvaltuuston enemmistöksi. Vasemmisto yritti keskeyttää patsashankkeen ja asia vietiin kahdesti Korkeimpaan Hallinto-oikeuteen asti. Vasemmistovaltuutetut pitivät muistomerkkiä sorron ja laittomuuden symbolina. Oikeisto puolestaan näki veistoksen muistomerkkinä isänmaan vapauttamisesta venäläisten ikeestä. Lopulta teos sai jäädä paikalleen Korkeimman Hallinto-oikeuden siunauksella vuonna 1923. Samalla sain kuvaan tuon pyörivän graniittipallon minkä pyörimisen kanssa on aina vällä niin ja näin. Nyt se pyöri.  

Bongaus #42 Pyöräillessä Canthilta seuraavaan kohteeseen huomasin tämän vähän kuin vahingossa. Vaikka olihan se mun listalla, mutta en olisi sitä nyt kyllä muistanut, mutta onneksi osuin kohdalle. Valo-olosuhteet olivat heikot, joten otin kaksi kuvaa. Veistoksen teetti Aamulehti 100-vuotisjuhliensa kunniaksi. Teos paljastettiin joulukuussa 1981 ja luovutettiin samassa yhteydessä Tampereen kaupungille. Teoksessa on teksti "Aamulehti sata vuotta uutisia" ja "Tampereen kirjapaino Oy 1881-1981".